Marraskuussa 2012 järjestettävän Työelämäviikon aikana nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua työelämän taitoihin ja pelisääntöihin.
Toiminnassa mukana ovat Mediatalo Opiskelupaikka Oy, Suomen lasten ja nuorten säätiö sekä Valmennuskeskus Public. Toimintaa tukee SITRA.
Kenelle Työelämäviikko on suunnattu?
Valmennus on tarkoitettu peruskoulun 9. luokan oppilaille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Sen avulla pyritään parantamaan nuorten työllistymistä ja työelämävalmiuksia.
Miten valmennus toteutetaan?
Työelämäviikko perustuu 45 minuutin pituiseen verkkovalmennukseen ja sen lopuksi suoritettavaan testiin. Valmennuksen ja testin hyväksytysti suorittanut nuori voi tulostaa itselleen todistuksen, jonka voi liittää osaksi omaa ansioluetteloa.
Ville Heikkarainen on voittanut Prague Film Schoolin ja Mediatalo Opiskelupaikan järjestämän lyhytelokuvakilpailun. Raumalaisen Heikkaraisen lyhytelokuva Parast aikaa selviytyi voittajaksi kahdentoista kilpailutyön joukosta.
Palkinnoksi Heikkarainen saa kuukauden mittaisen elokuvakurssin Prahassa kesällä 2012. Voittajan valitsi Prague Film Schoolin edustaja Tariq Hager.
Prague Film School on yksi Euroopan johtavista käytännönläheisistä elokuvaohjauksen opintoja tarjoavista oppilaitoksista. Opintoja löytyy kesäopinnoista aina vuoden mittaisiin kursseihin.
Mediatalo Opiskelupaikka Oy on Suomen ainoa nuoriin keskittynyt viestintätoimisto. Opiskelupaikka vastasi kilpailun järjestämisestä Suomessa. Lisätietoja kilpailusta antaa toimitusjohtaja Lasse Leponiemi, puh. 0407711123, lasse.leponiemi@opiskelupaikka.fi.
Lisätietoja ja haastattelut: Ville Heikkarainen, puh. 0505430132, ville.heikkarainen@villilakorporaatio.com.
Opiskelupaikka.fi -sivuston kävijämäärät kohosivat kevään 2012 yhteishaun aikana uuteen ennätykseen. Opiskelupaikassa vieraili 4.3.-4.4.2012 121 920 yksilöityä kävijää. Käyntejä sivulla oli 166 363. Kevään 2011 yhteishaun aikaan 12.3.-12.4. yksittäisiä kävijöitä oli 103 825 ja käyntejä sivulla 136 573.
Vuoden 2012 tarkkailujakson aikana käynneistä 90 224 on päättynyt siten, että kävijä on seurannut häntä kiinnostavaa linkkiä syvätiedon pariin Opiskelupaikka.fi -sivuston ulkopuolelle. Toisin sanoen 55 % kaikista käynneistä on kokenut positiivisen lopputuloksen jonkin kumppanimme osalta. Se on erinomainen aktiivisuusaste.
Seuraavassa tarkastellaan eri osioiden kiinnostavuutta Opiskelupaikka.fi:ssä käyntimäärien perusteella vuoden 2011 ja 2012 kevään yhteishakujen aikaan.
Mediatalo Opiskelupaikka on toteuttanut Insinööriksi-ryhmälle useita videoita insinööriksi opiskelemisesta. Videoissa keskiössä on aina opiskelija ja hänen kokemuksensa opinnoista, työllistymisestä ja elämästä ylipäätänsä.
Hannu Väistö Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo omista LVI-alan opinnoistaan sekä siitä, minkälaisia persoonia insinöörit ovat.
Mediatalo Opiskelupaikan Lasse Leponiemi oli haastateltavana Radio 957:n yrittäjäuutisissa. Aiheena oli yritykset, sosiaalinen media ja rehellisyys.
- Rehellisyys, asiakaspalvelutaidot ja nettietiketin tuntemus korostuvat sosiaalisessa mediassa. Myös negatiivisiin asioihin on osattava vastata oikein. Hyvin hoidettu reklamaatio on paras mainos, neuvoo Lasse Leponiemi.
Hyvinvointivaltio vaatii työssään viihtyviä, työstä nauttivia ja työnsä kunnollisesti tekeviä työntekijöitä. Valtiontalouden alijäämä voidaan korjata lähes kokonaisuudessaan pidentämällä työuria alusta, keskeltä ja lopusta noin 3-4 vuotta.
Aikaiset eläkeiät ovat historiaa ja suurten ikäluokkien itselleen neuvottelema etu, jonka nuoremmat sukupolvet maksavat yhtälaisesti kuin suuret ikäluokat ovat maksaneet nuorempien koulutuksen. Mutta milloin ylipäätänsä eläkkeen alkamisajankohta nousi työuran keskeisten saavutusten listalle?
Suomi kuroi rakkaan naapurimaansa Ruotsin kiinni hyvinvoinnissa viimeisen 10 vuoden aikana. Ruotsissa ei kuitenkaan ole rasitteena suurten ikäluokkien tuomaa kustannuspainetta tulevina vuosina. Todennäköistä on, että Suomessa suhteellinen varallisuus tulee vähenemään, koska huoltosuhde kääntyy päälaelleen ja erilaisin verokeinoin ostovoimaa vähennetään ja verovaroja lisätään. Jotta ammattiliittojen tulovirrat pysyvät kohtuullisina seuraavan 25-vuoden ajanjaksolla, mihin toimintaan pitää investoida nyt ja mitä pitää karsia? Miten tämä näkyy edunvalvonnassa ja käytännön toiminnassa tänään?
Jotta hyvinvointi säilyy Suomessa on työelämässä oltava kaikki kynnelle kykenevät itselleen soveltuvassa työtehtävässä. Samalla verovaroja kuluttavaa toimintaa on karsittava. Rahaa yhteiskuntaan ei tule yrityksistä vaan siitä liiketoiminnasta, missä yritykset onnistuvat. Onnistumisen edellytys on osaava ja sitoutunut työvoima. Yritykset kokevat, että nuorten työelämätaidoissa ja –asenteissa on parannettavaa. Tai ainakin taidot ja asenteet ovat erilaisia kuin aikaisempien ikäluokkien. Mikä on ammattiliittojen rooli tukea työvoiman viihtymistä työssä yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa?
Millainen kulttuurimuutos tarvitaan ammattiliittojen toiminnassa, jotta ne siirtävät painopisteen y-sukupolveen? Se on ainoa tapa, jolla suuret ikäluokat saavat lunastettua pitkällä aikavälillä itselleen neuvottelemansa edut. Ja Suomi säilyy voittajien kerhossa.
Lasse Leponiemi kävi pitämässä luentosarjan pk-yrittäjille Internetin hyödyntämisestä TAKK:ssa Tampereella maaliskuussa. Tässä luentosarjan toinen osa, jonka kautta sukellettiin ensimmäistä luentoa syvemmälle ja konkreettisempiin asioihin. Samalla katsottiin yhdessä eri yritysten sivuja, mietittiin niiden rakennetta ja liiketoimintaa tukevia kehittämistapoja.
Mediatalo Opiskelupaikka järjesti nuorten neuvontapisteen Lasipalatsissa 12.-16.3.2012. Neuvontapiste järjestettiin nyt toista kertaa auttamaan koulutusvalintaansa miettiviä nuoria. Kiitämme mukana olleita asiakkaita ja yhteistyökumppaneita!
Yhteishaun ja jatko-opintomahdollisuuksien kanssa painivien avuksi tarjotaan Helsingin ydinkeskustassa tietoa korkea-asteen koulutuksesta, ulkomailla opiskelusta ja kesätöiden hakemisesta.
”Neuvontapaikan paras puoli on se, että tänne voi tulla myös niin sanotusti ilman asiaa”, sanoo opintoneuvoja Paula Koivukangas . ”Kynnys piipahtaa ei ole kovin suuri, ja tilassa voi myös pelailla tai tulla juttelemaan muuten vain.”
Neuvontapaikkaan Lasipalatsin Akkuna-tilaan voi tulla juttelemaan opintoneuvojan kanssa, selailemaan esitteitä tai kuuntelemaan mielenkiintoisia infoja korkeakoulujen koulutustarjonnasta. Tila on auki päivittäin 12-18 perjantaihin 16.3. saakka.
Helsingin Lasipalatsiin perustetaan Neuvontapaikka 12.-16.3.2012 väliseksi ajaksi. Tilassa kannustetaan ja motivoidaan nuoria hakeutumaan koulutukseen. Opintoneuvojan työnä on etsiä nuorta varten tietoa, kertoa yhteishausta ja aktivoida nuoria koulutuksen ja työnhakuun.
Työaika on päivittäin klo 12-18.
Tuntipalkka on 18 eur.
Opintoneuvojalta vaaditaan koulutuskentän tuntemusta ja siihen liittyvää koulutusta. Opinto-ohjauksen opinnot lasketaan eduksi.
Työasuna on JUMPIN-haalari, jonka saat omaksi pestin jälkeen.
Neuvontapaikan järjestää Mediatalo Opiskelupaikka Oy yhteistyössä SITRA:n kanssa. Mukana on myös Opiskelupaikan oppilaitosasiakkaita niin Suomesta kuin ulkomailta.
Vapaamuotoinen hakemus ja CV. Paikka täytetään sopivan hakijan löydyttyä.
SVAL on muuttunut tänään Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuiksi. Meillä oli ilo tehdä heille video, jossa käsitellään yhteiskunta-alan osaajia. Tämän päivän tilaisuudessa vastasin mm. seuraaviin kysymyksiin:
Miten videosta on tullut sattumalta näin hyvä?
Miten videosta osattiin tehdä meidän näköinen?
Kuinka osattiin kysyä oikeita asioita?
Minusta oikea kysymys on, miten opitte ymmärtämään yhteiskunta-alan osaajaa?
Miten työnantajamielikuva rakentuu?
Yrityksissä on viimeiset vuodet mietitty työnantajakuvan rakentamista. Lontoon kielellä puhutaan usein employer brandingistä. Tällainen brändin rakentaminen koostuu kahdesta osasta; sisäisesti omien työntekijöiden näkemysten yhdistämisestä ja vahvistamisesta sekä ulkoisesti johdomukaisesta julkisuuskuvasta ja mielikuvista arvojen pohjalta. Näin työntekijöille syntyy jokin identiteetti – pitkäänhän esimerkiksi IBM:n myyntimiehet muistettiin tummista puvuistaan, yhteinen pukukoodi viesti yrityksestä ulospäin.
Kun siirrytäänkin tarkastelemaan työntekijöiden identiteettiä – tai strereotypioita – metatasolle, löytyy kokonaan uusi maailma. Jokainen on joskus kuullut insinöörivitsin. Ja todennäköisesti IBM:n uraohjusinsinööri löytää yhteisen puheenaiheen vapaaehtoistyönä taloja rakentavan maailmapelastajainsinöörin kanssa.
Ammattiliiton pitää vahvistaa ammatti-identiteettiä
Ammattiliittojen näkökulmasta keskeistä ei olekaan työnantajamielikuvan rakentaminen vaan ammatti-identiteetin vahvistaminen. Tietyn alan koulutukseen hakeutuu keskimäärin toistensa kaltaisia ihmisiä, jotka koulutuksen aikana vielä opetetaan ajattelemaan samanlaisen viitekehyksen kautta.
“Kun siirryin lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi, huomasin koulutukseni aiheuttaneen minulle johtamisongelman. Siinä missä farmasian asiantuntijoilla vain annostus erottaa lääkkeen myrkystä ja kaikki on säänneltyä, miellellään excelissä, minä olen tyhjän paperin ihminen. Jouduin opettelemaan uudenlaista johtamista.”
Siinä missä farmasian asiantuntijoilla vain annostus erottaa lääkkeen myrkystä ja kaikki on säänneltyä, miellellään excelissä, minä olen tyhjän paperin ihminen.
Länsimaisessa yhteiskunnassa koulutuksella on keskeinen rooli sosiaaliekonomisen aseman syntymisessä. Stephen Ballin mukaanhan juuri keskiluokka haluaa säilyttää koulutuksen eriarvoisuuden; he haluavat näin (tiedostamattaan?) parantaa oman jälkikasvunsa edellytyksiä pärjätä yhteiskunnassa.
Jokaisesta ammattiryhmästä voidaan tunnistaa yhdistäviä trendejä ja tapoja (tutustuessamme teekkarien identiteettin ihmettelimme mm. kirjoitusasua Lappeen Rantaa). Viestinnän näkökulmasta tehokkainta on tunnistaa 2-3 tärkeintä ammattiliiton strategiaa tukevaa asiaa, jotka johdonmukaisesti toistuvat viestinnässä ja näin vahvistavat koko ammattialan identiteettiä.
Kun ammattiliitossa asemoidutaan jäsenen kanssa silmitysten, on huikeaa huomata erilaiset identiteetin painotukset, yksilölliset syyt olla yhteisössä mukana, jatkuva jäsenyyden merkityksen muuttuminen (vink-vink liitot, tässä tapahtuu nyt ja paljon) ja ympäröivän yhteiskunnan luoma lokero, joka asettaa vaatimukset esimerkiksi ammatilliselle osaamiselle, palkkatasolle jne. Perinteisesti liittojen edunvalvonnallinen työskentely on painottunut yhteiskunnallisen lokeron poteroimiseen. Tämä aika vaatii kuitenkin ihmisen ja inhimillisyyden esiinnostamista.
Ihmiset muodostavat ammatti-identiteetin – ei koskaan toisin päin. Tästä syystä minusta on yhä uudestaan kiinnostavaa kysyä ihmisiltä, mikä heille on tärkeää. Se auttaa ymmärtämään maailmaa.
Linkkivinkit:
Aalto yliopisto: Position of Employer Branding in Large Finnish Companies – An Exploratory Study www
Harvard Business School: Creating a Positive Professional Image www
Emporia State University: Community, Identity, and Knowledge: A Conceptual Framework for LIS Research www
Marraskuussa 2012 järjestettävän Työelämäviikon aikana nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua työelämän taitoihin ja pelisääntöihin.
